😎 Katselin tässä taannoin koirien bujoa ja erityisesti, mitä on Sakkon kanssa tehty pentuna.
Yksi oikein iso ero on siinä, mitä (ja miten) on koulutettu. Rapsun kanssa on keskitytty arkielämän taitoihin kuten luoksetuloon, boxissa rauhoittumiseen, asioiden jättämiseen ja kohdentamiseen. Sakkon kanssakin näitä kyllä hiottiin, mutta mukaan otettiin aivan liian varhain erilaisten temppujen opettaminen. Kun oli olevinaan hienoa, että koira osasi pyynnöstä antaa tassua, antaa myös toisen tassun pyynnöstä tai istua mangusti asennossa.
Rapsu on ihan kohta viisi kuukautta eikä hänelle ole vielä kertaakaan yritetty opettaa tassun antamista tai vilkuttamista. Eikä tuo ole niitä edes tarjonnut, vaikka olisi nähnyt niitä joskus Sakkolta pyydettävän. Mallioppiminen ei ole Rapsun juttu.
Tein yhtenä yönä meille bujoon listan koulutettavista asioista. Siitä ei tullut mitenkään tärkeysjärjestyksessä oleva lista ja siihen on jo nyt lisätty asioita, joita siitä alunperin unohdin. Jotenkin tässäkin taas mopo karkasi käsistä ja tein ihan päiväkohtaisen trackerin edistymisestä - ollaanko vasta harjoittelemassa, alkaako asia jo sujua vai onko käsky jo varma. Varmuushan tarkoittaa myös sitä, että asia sujuu myös erilaisissa häiriöissä ja muuallakin kuin kotona tai möksällä. En tiedä, kauanko jaksan sen kanssa puuhastella, mutta yön tunteina se tuntui hyvältä ajatukselta.
Käyn nyt myös Sakkon kanssa läpi vanhatkin asiat ja varmistan, että mitä on opetettu, hiotaan varmaksi. Siksi minulla on värikoodit: Sakkolle vihreä ja Rapsulle punainen. Valitsin värit ennen kuin opin viime viikolla, että koirat ovat punavihersokeita. Mutta onneksi trackeri onkin minua varten, mutta hauska sattuma. Olen muuallakin tässä bujossa erotellut koirat noilla väreillä.
Toinen asia, mitä parhaillaan työstän, on superpalkan rakentaminen. Näin Facebookissa mainoksen verkkokoulutuksesta "Loppu remmirähinälle". Kiinnostuin ja ajattelin, että tuollaisen superpalkan rakentaminen on hyvä juttu ilman remmirähinääkin. Toki pakko myöntää, että pientä remmirähinää meillä on, koska Sakkolla on muutamia koiria asuinalueellamme, joiden kanssa sanomista tulee joka kerta. Usein jompi kumpi koirakko kääntyy kantapäillään tai hyppää pusikkoon, kun huomataan, että olemme kohtaamisvaarassa.
Tuolla kurssilla Katriina Tiira kertoo step by step miten tuollainen superpalkka rakennetaan.
Koska koirat on erilaisia, valitsin niille erilaiset lelut superpalkaksi. Rapsulla se on narupallo, koska Rapsu pitää palloista ja tykkää vetämisestä. Tässä vaiheessa mainittakoon, että superpalkaksi valittua lelua ei voi koirilla olla muutoin esillä, joten narupallot ovat meillä nyt kiellettyjen lelujen listalla. Sakkolle taas valitsin pienen pehmolelun - Ikeasta tietenkin - koska Sakko pitää enemmän terrierimäisestä ravistelusta. Muut kotona olevat pehmolelut ovat isoja, tämä on sellainen pieni taskuun mahtuva.
Ja enhän minä olisi minä jos minulla ei olisi omaa seurantaa, miten lelupalkan rakentaminen sujuu. Olisi varmasti helpompaa, jos olisi jokin kännykässä oleva sovellus (muistiinpanot tai mikä tahansa), johon edistymisen voisi merkitä, mutta ei - minä haluan olla antiikkinen ja käyttää ihan manuaalista kirjanpitoa koirien bujossa.
Yksi oikein iso ero on siinä, mitä (ja miten) on koulutettu. Rapsun kanssa on keskitytty arkielämän taitoihin kuten luoksetuloon, boxissa rauhoittumiseen, asioiden jättämiseen ja kohdentamiseen. Sakkon kanssakin näitä kyllä hiottiin, mutta mukaan otettiin aivan liian varhain erilaisten temppujen opettaminen. Kun oli olevinaan hienoa, että koira osasi pyynnöstä antaa tassua, antaa myös toisen tassun pyynnöstä tai istua mangusti asennossa.
Rapsu on ihan kohta viisi kuukautta eikä hänelle ole vielä kertaakaan yritetty opettaa tassun antamista tai vilkuttamista. Eikä tuo ole niitä edes tarjonnut, vaikka olisi nähnyt niitä joskus Sakkolta pyydettävän. Mallioppiminen ei ole Rapsun juttu.
Tein yhtenä yönä meille bujoon listan koulutettavista asioista. Siitä ei tullut mitenkään tärkeysjärjestyksessä oleva lista ja siihen on jo nyt lisätty asioita, joita siitä alunperin unohdin. Jotenkin tässäkin taas mopo karkasi käsistä ja tein ihan päiväkohtaisen trackerin edistymisestä - ollaanko vasta harjoittelemassa, alkaako asia jo sujua vai onko käsky jo varma. Varmuushan tarkoittaa myös sitä, että asia sujuu myös erilaisissa häiriöissä ja muuallakin kuin kotona tai möksällä. En tiedä, kauanko jaksan sen kanssa puuhastella, mutta yön tunteina se tuntui hyvältä ajatukselta.
 |
| Koulutustracker |
Toinen asia, mitä parhaillaan työstän, on superpalkan rakentaminen. Näin Facebookissa mainoksen verkkokoulutuksesta "Loppu remmirähinälle". Kiinnostuin ja ajattelin, että tuollaisen superpalkan rakentaminen on hyvä juttu ilman remmirähinääkin. Toki pakko myöntää, että pientä remmirähinää meillä on, koska Sakkolla on muutamia koiria asuinalueellamme, joiden kanssa sanomista tulee joka kerta. Usein jompi kumpi koirakko kääntyy kantapäillään tai hyppää pusikkoon, kun huomataan, että olemme kohtaamisvaarassa.
Tuolla kurssilla Katriina Tiira kertoo step by step miten tuollainen superpalkka rakennetaan.
Lelumotivaatio täytyy ”rakentaa” koiralle. Katriina kertoo, että hän on rakentanut jo pentuna jokaiselle omalle koiralleen jonkin superpalkkion. “Haluan, että kun lelu on kädessäni, saan koirani huomion välittömästi. Jos koirani kanssa tulee myöhemmin ongelmia, esimerkiksi rähisemistaipumusta, on minulla varastossa aina superpalkkio. Käytän superpalkkiota tottakai myös muussakin koulutuksessa palkkiona.” (lainaus kurssin etusivulta)Kummankin koiran kanssa olen vielä rakennusvaiheessa 1 eli herättelemässä koiran kiinnostusta leluun. Vasta viime viikolla sain aikaiseksi aloittaa tämän puuhastelun, joten siinä mielessä kovin paljon pidempänä en pystyisikään vielä olemaan. Rapsu kyllä palkkautuu hyvin melkeinpä mistä tahansa lelusta näin mökkioloissa ja ruokahan maittaa aina, mutta silti ajattelin tulevaisuutta varten tämän superpalkan tehdä.
Koska koirat on erilaisia, valitsin niille erilaiset lelut superpalkaksi. Rapsulla se on narupallo, koska Rapsu pitää palloista ja tykkää vetämisestä. Tässä vaiheessa mainittakoon, että superpalkaksi valittua lelua ei voi koirilla olla muutoin esillä, joten narupallot ovat meillä nyt kiellettyjen lelujen listalla. Sakkolle taas valitsin pienen pehmolelun - Ikeasta tietenkin - koska Sakko pitää enemmän terrierimäisestä ravistelusta. Muut kotona olevat pehmolelut ovat isoja, tämä on sellainen pieni taskuun mahtuva.
Ja enhän minä olisi minä jos minulla ei olisi omaa seurantaa, miten lelupalkan rakentaminen sujuu. Olisi varmasti helpompaa, jos olisi jokin kännykässä oleva sovellus (muistiinpanot tai mikä tahansa), johon edistymisen voisi merkitä, mutta ei - minä haluan olla antiikkinen ja käyttää ihan manuaalista kirjanpitoa koirien bujossa.
Kommentit
Lähetä kommentti