Sakko, Rapsu ja emäntänsä Soikka

😇 Kaikella rakkaudella - nämä meidän hiilukat on oikeita saunapaholaisia.  Sakko on saunonut melko pienestä pitäen - en edes muista, koska tuli mukaan saunaan ensimmäisen kerran. Sakko istuu nätisti alalauteella ja kun saa tarpeekseen, pyytää päästä pesuhuoneen puolelle. Harvoin palaa saunaan toiselle kierrokselle, kun itse palaamme jäähdyttelytuokiolta.  Rapsu päästettiin saunaan alkusyksystä. Mökkisauna on erittäin hämärä ja lauteiden välit ovat isot. Mutta ei se Rapsun vauhtia haittaa. Rapsu iloisesti hyppii lauteelta toiselle, käy välillä lauteiden alla ja palaa taas "löylyihin". Rapsu myös palaa, jos sallimme, jäähdyttelyn jälkeen toiselle kierrokselle. Vähän huolettaa, ettei uuvuta itseään saunan lämmössä, mutta toisaalta näistä kahdesta Rapsu on se, joka juo vettä ilman houkuttelua. Nyt viime viikolla aloitettiin syksyn saunakausi täällä kaupungissa, jossa sauna on valoisa. Niin vain Rapsu valtasi heti ylälauteen ja meni rennosti maate laudeliinan päälle

😍 Koirat tuntuvat suorastaan rakastavan metsässä lenkkeilyä. Näin syksyllä sieniaikaan mahdollisuuksia onkin useammin. Isäntä jaksaa käydä sienestämässä ja kuljettaa erityisesti Sakkoa mukanaan. Siitäkin huolimatta, ettei ole saatu aikaiseksi panostaa Sakkon kouluttamiseen sienikoiraksi. Laiskuudesta meitä voi monessa asiassa syyttää. Aina vain suunnitellaan, että nyt jatketaan ja jätetään toisinaan sieniä peratessa yksi tai kaksi harjoittelumateriaaliksi. Ja pöh. Ensi vuoteen jää sienikoiraksi opettaminen. Toisaalta sitä voisi ajatella positiivisesti, että pystyy sitten kouluttamaan molemmat samaan aikaan. Puunrungoilla kiipely on kivaa Metsässä on kaikkea, jonka oletan olevan koiran näkökulmasta kivaa. Kaatuneita puunrunkoja - niitä riittää - joiden päällä on kiva kiipeillä. Kiviä, joiden päälle kiivetä tarkkailemaan ympäristöä. Kantoja, joiden päällä istua näyttäen metsän valtiaalta. Meidän mökkimaastossa on paljon harjanteita ja notkoja, joten riittää rinteitä juosta ylös ja