Terveet polvet ja silmät - molemmilla

💪💪💪Todella hyviä uutisia saatiin viime viikolla. Kumpikin koira kävi terveystarkastuksessa loistavin tuloksin. 💪💪💪

Sakkolla terveet silmät - akuutti tulehdus toisessa silmässä, johon saatiin hoito-ohjeet - ja polvet 0/0. Koska Sakko on nyt 3-vuotias tarkoittaa se sitä, että polvilausunto on voimassa tästä eteenpäin. Sakkollahan on suorahkot polvikulmaukset ja tämä altistaa patellaluksaatiolle ja ristisidevaurioille. Oli erittäin helpottavaa kuulla, että polvet ovat edelleen hyvässä kunnossa. 

Myös Rapsun polvet olivat kunnossa ja lausunto oli 0/0. Oikeassa silmässä (muistaakseni) oli ylimääräinen ripsi, mutta muuten silmät ovat terveet. Valitettavasti Rapsun terveystarkastuskäynti oli täydellinen katastrofi muilta osin. Järisyttävä pelkoreaktio käsittelyyn ja anaalirauhaset raukka parka tyhjensi tutkimuspöydälle ja isännän päälle. Tutkimukset saatiin tehtyä ja kun saatiin koira takaisin lattialle ja kuonokoppa pois, oli kaveri taas kuin ei mitään ja kävi tervehtimässä hikeä valuvaa eläinlääkäriäkin. Ei mitään jäljelle jäävää pelkoa tai aggressiota - edes jotain hyvää tilanteessa. 

Kuonokopalla varauduttiin, koska meillä on aikaisempaa kokemusta siitä, miten Rapsu suhtautuu ihmisen - oma tai vieras - kosketukseen. Ja ennen kuin kukaan tuomitsee, kuonokopan käyttöä on harjoiteltu. Rapsu ei normaalisti reagoi kuonokoppaan mitenkään vaan jatkaa puuhaamistaan kuin ei mitään. Eli kyseessä ei ollut ensikosketuksesta kuonokoppaan eikä siitä, että koira tuntisi olonsa erityisen epämiellyttäväksi kuonokopan kanssa. Myöskin pöydällä oloa on harjoiteltu

Silmätutkimus on varmasti äärimmäisen stressaava koiralle, koska huone pimennetään ja valo kohdistetaan suoraan silmiin eikä väistämismahdollisuutta ole. Sakko, meidän herrasmies, suhtautuu tähänkin tyyneydellä. Tuon helpompaa koiraa tutkittavaksi tuskin on. Antaa käsitellä ja kiitokseksi antaa suukon poskelle. 

Hoidettiin Sakkon tutkimukset ensin, koska ajateltiin, että sekin rauhoittaisi Rapsua, kun huomaa, ettei mitään hurjaa tapahdu. Onneksi tehtiin niin, vaikkei se Rapsun stressiä poistanut eikä tehnyt tilanteesta yhtään sen helpompaa. Mutta miettimättä en voi olla, miten paljon Rapsun stressi olisi vaikuttanut Sakkoon.

Se varmasti pitää paikkansa, että minun stressitila oli aika korkealla siitä hetkestä, kun pelkkä silmätippojen laittaminen meni taisteluksi. Mutta reaktion vahvuuden huomioiden mietin, olisiko minun zen-mäinen tyyneyskään pelastanut meitä siinä tilanteessa. Lääkäri tuumasi, kun isäntä vei koirat autoon, että tuota koiraa ette varmaankaan käytä jalostukseen niin mieti, haluatko aiheuttaa sille vastaavan stressitilanteen näiden tutkimusten takia. Oliko sanat juuri noin, siitä en mene takuuseen, mutta ajatus oli tuo. Totesi, että kyseessä oli selkeä pelkoreaktio, koira sinänsä ei ole aggressiivinen. Siihen nähden, että hetki sitten koira olisi halunnut purra meitä kaikkia, oli tuo ehkä pieni lohdutus.

En lannistu. Jatkamme käsittelyharjoituksia. Toivon vain, että aikaa ennen seuraavaa pakollista tilannetta on riittävästi. Sinänsä kyllä pelottaa ajatus siitä, että oma koira on pelkoaggressiivinen, vaikka tähän saakka ainoat pelkoreaktiot ovat yhteyksissä käsittelytilanteisiin. Kunhan vain ymmärtäisin paremmin koiran luonnetta ja osaisin ohjata meitä oikeaan suuntaan. Tässä muutama päivä sitten Rapsu koki elämänsä ensimmäisen ukkosen. Koirasta näki, että tilanne jännitti, mutta mitään pelkoreaktiota ei nähty. Eikä kaveri sinänsä pienestä pelästykään. Laituriltakin hyppää vauhdilla veteen, vaikka ekalla kerralla selvästi säikähti veden alle uppoamista. 

Jotta tämä ei olisi pelkkää valitusta niin jaanpa mielestäni hauskan kuvan. Huomasin vasta myöhemmin, että Rapsu oli asettunut istumaan niin, että yksi risukasan oksa näytti osuvan silmään. Niinpä, sitä tikulla silmään joka vanhoja muistaa. Tervaystarkastus on nyt mennyttä ja nyt katsotaan tulevaisuuteen.