Siirry pääsisältöön

Tutustumassa koiranäyttelyiden maailmaan

Vietin puoli päivää eilen Helsingin Koiramessuilla. Olin asettanut päivälle muutamia tavoitteita.

Tavoite 1: Koiranäyttelyyn tutustuminen

Todellakin - tutustuminen, ei pelkästään seuraaminen. Lancashirenkarjakoirat esitettiin (onkohan tämä oikea termi) kehässä 63 ja minä seurasin kaikki luokat alusta loppuun. Kysymyksiä minulla oli paljon ja onnekseni sain henkilökohtaista tukea ja neuvontaa sekä Sakkon kasvattaja Pialta että Mervi Nousiaiselta (kennen Hightide's). Merviä en tuntenut ennestään, mutta hyvin sujui häneltä koiranäyttelyn vaiheiden ja ihmeiden selostaminen minulle. Jokaisella koiranäyttelyiden maailmaan tutustuvalla pitäisi olla olla oma personal trainer (PT-Pia) ja "Paavo Noponen" (Mervi). Opin siinä kehän laidalla istuessani aivan uskomattoman paljon. Suuret kiitokset molemmille tästä tehokkaasta oppitunnista ja kärsivällisyydestä vastata lukuisiin kysymyksiini. 

Tavoite 2: Näyttelytaluttimen hankinta

Vaikka en edelleenkään ole varma, innostunko koiranäyttelyistä, oli mielessä kuitenkin hankkia Sakkolle näyttelytalutin ja -kaulain. Onnekseni PT-Pia lähti seurakseni tähänkin puuhaan. Ilman häntä olisin varmaan palanut tyhjin käsin kotiin - sen verran paljon tarjontaa oli, etten olisi osannut tai uskaltanut valita yhtään mitään siitä suuresta tarjonnasta. 


Käärmekaulain ja resco-kopio remmi 

Meillä on ensimmäiset kasvattajan järjestämät näyttelytreenit ensi lauantaina ja parempi olla heti alusta mukana oikeat vermeet. Jos ei Sakkon kanssa näyttelyistä innostutakaan, niin ei tuo vajaa 30 euron sijoitus kuitenkaan taloutta kaada. 

Tavoite 3: Heeler kalenterin hankinta

Minä sukellan kaikkeen suurella sydämellä ja niinpä Heeler kalenteri oli ihan ehdoton hankittavien listalla. Toki olisin voinut hankkia sen Heeler puodista tilaamalla, mutta kun kerran Suomen Lancashire Heeler yhdistyksellä oli oma standi Rotutorilla, olihan siellä vierailtava. Kalenteri siis kassiin ja vähän muutakin Heeler-kamaa. 



Tavoitteet täyttyivät.  Ja vaikka sitä ei virallisesti tullut tavoitteeksi asetettua, niin olihan minulla myös hauskaa. 

Opin, että Messareilla kuuluu käydä kuohuvalla. 


Opin myös, että täysin anti-koira ihminen voi viihtyä Messareilla oikeassa seurassa. Viittaan tällä ystävääni Sariin, joka lähti mukaani vielä ummikkompana kuin minä. 

Erillinen pohdinta, tuleeko koiranäyttelyistä meille harrastus vai ei, on vielä edessä. Näyttelykoulutus on tarpeen sekä Sakkolle että minulle, jos tästä innostutaan. Joka tapauksessa parit koiranäyttelyt käydään kokeilemassa, ja sitä varten siis pitää jotain oppia. Tarvittaessa sitten vaikka mennään kurssille esimerkiksi Koirakoulu Kompassiin tai Koirakouluun TaitoaTassuihin.

Omituista, miten minä pystyn puhumaan isoillekin kuulijajoukoille mutta pelkkä ajatus, että pitäisi mennä koiran kanssa kehään kulkemaan ympyrää ja nostelemaan koiraa pöydälle, tuntuu jotenkin hirmu pelottavalta. 



Kommentit